Kävin tänään katsomassa DocPointin dokumentin Hiljaisen talven lapsi. Mikään ei ole pitkiin aikoihin vaikuttanut minuun näin voimakkaasti! Pystyin hyvin samaistumaan Katjan elämään. Minäkin olen näkymätön. Minullakin on värikäs taiteeni: maalaukset, kansiot pullollaan piirustuksia & runoja ja lisäksi valokuvaan joka päivä. Opiskelen yliopistossa, mutta en tunne sieltä ketään. Sosiaalinen vuorovaikutukseni ulkopuoliseen maailmaan rajoittuu siihen, että sanon kaupassa/kahvilassa myyjälle moi & kiitos...

talvi & aurinkoinen &

Pääsykoekirjalukuiloa!